Kunnallisvaaleihin
kaksi päivää. Ensi-iltaan kaksi viikkoa. Demokratia ja teatteri. Samassa
hengenvedossa länsimaalaisen kulttuurin alkuhämärissä syntyneet.
Ranskalainen
heppu nimeltä Denis Guénoun väittää, että teatteriesityksissä on aina läsnä
jonkinlainen poliittinen viritys. Poliittista ei välttämättä ole esityksen sisältö
vaan sen muoto. Teatterin ja demokraattisen joukkokokouksen muoto on kehä;
ympyrä, jossa kaikki näkevät toisensa. Esiintyjät ja katsojat ovat
vuorovaikutuksessa toisiinsa nähden.
Demokratian ja
teatterin pitäisi kutsua ihmiset yhteen keskustelemaan, kokemaan ja päättämään
yhteisistä asioista. Ratkaiseva ero lienee siinä, että teatteri, siinä missä
muutkin taiteet, pyrkii nostamaan esille kysymyksiä ja epäkohtia, herättämään
tunteita, ajatuksia ja keskustelua. Politiikan avulla sen sijaan pitäisi pystyä
tekemään päätöksiä yhteisön asioista. Välillä tämä rajankäynti hämärtyy. Seuratkaapa
vaikka eduskunnan täysistuntoa. Missä politiikka loppuu ja teatteri alkaa?
Näinä päivinä on
taas aika päättää, kokea ja keskustella. Yhdessä. Ensemble.
- Jaakko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti