Uusi harjoitusviikko on jälleen käynnistymässä.
Näyttelijöiden kanssa esitystä on työstetty jo elokuun puolivälistä lähtien –
viime viikolla kahlasimme jopa koko tekstin läpi ja näin ollen saimme
yhdessä jonkinlaisen käsityksen esityksen maailmasta ja henkilöistä sen
sisällä.
Omasta näkökulmastani Reviisori heräsi henkiin viime
keväänä, jolloin tein Gogolin näytelmästä nyt työn alla olevan sovituksen. Jo
tuossa vaiheessa tärkeäksi keskustelukumppaniksi nousi äänisuunnittelija, joka
sai kuunnella meikäläisen vuodatuksia purkautuvasta maailmasta, hajoavasta
karusellista ja LP-levyn dramaturgiasta. Ymmärsikö mies puheistani tuolloin
mitään, on sinänsä yhdentekevää. Ainakin itse aloin ymmärtää entistä paremmin
Hlestakovin ja kaupunginjohtaja Anton Antonovitsin ympärille muodostuvaa
kuviota. Paperille syntyi kahdeksan näyttelijän ensemblelle tehty
näytelmäsovitus.
Reviisorimme on kunnianosoitus Gogolin vuonna 1836
kirjoittamalle yhteiskunnalliselle satiirille. Se tarkoittaa, että rinnastamme
ajattoman tarinan tämän päivän ilmiöihin. Käytössämme ovat myös tämän päivän
teatterin keinot. Museoesitykset jääköön muille. Valmistumassa on
tummapaahtoinen komedia hyvä veli -järjestelmän anatomiasta. Venäläisklassikko
Made in E.U. Harjoituksissa olemme törmänneet kysymyksiin yksilön itsekkyydestä,
johtajien itsepetoksesta ja kansannousuista.
Ja tästä kaikestako pitäisi kasata komedia
pikkujoulusesonkiin? Kyllä vain. Nyt leikitään vakavilla asioilla!
- Jaakko, ohjaaja
Haluisin kyllä kuulla lisää LP-levyn dramaturgiasta. :)
VastaaPoista